- Essi Karvonen

Viisi vinkkiä johtamisallergian siedättämiseksi 

kuvituskuva linnanmäki

On helppoa johtaa samanmielistä, motivoitunutta ja asiansa osaavaa porukkaa. Ainakin ulospäin se voi näyttää todella helpolta. Totuus on, että emme tiedä, kuinka kovasti johtaja on saanut paiskia töitä ryhmähengen eteen. Selkeää reseptiä toimivan tiimin rakentamiseksi ei nimittäin ole olemassa. On kuitenkin keinoja hillitä johtamisallergiaa. Mitä se on? Sitä pohditaan tässä blogikirjoituksessa.

Palveleva ja kuunteleva johtaminen, psykologinen turvallisuus ja empatia ovat nousseet monien toivelistalle, kun puhutaan johtajien ominaisuuksista. Servant leadership todella parantaakin ilmapiiriä, kun esihenkilö kuuntelee ja motivoi työntekijöitään, mikä lisää työn imua ja parantaa tuottavuutta. Ihmiset odottavat johtamiselta paljon ja näin on syytäkin olla. Vanha sanonta kuuluu, että ihmiset eivät vaihda työpaikkaa, ihmiset vaihtavat pomoja.  

Meillä jokaisella on toiveita ja mieltymyksiä liittyen siihen, miten meitä johdetaan. Olemme oppineet vaatimaan esihenkilöiltämme paljon: helposti lähestyttävyyttä, avoimuutta, reiluutta, luottamusta, henkilökohtaista palautetta ja huomiointia. Mitä enemmän johdettavia on, sitä enemmän erilaisia toiveita ja odotuksia esihenkilöön kohdistuu. Tynnyrikaupalla. 

Viihdyn ihmisten kanssa, olen empaattinen ja taitava kuuntelija – siksi olen hyvä johtaja 

Hieno juttu, mutta ne eivät yksin riitä. Hyvällä johtajalla on käytössään laaja työkalupakki ja taito lukea tilanteiden vaatimuksia. On tilanteita, joissa johtaminen pitää sisällään muutakin kuin konsultoivaa otetta ja osallistamista. 

Johtamisvastuun kantaminen edellyttää edistyneitä tunnetaitoja, joihin liitän myös jämäkkyyden, ristiriitojen sietämisen, palautteen vastaanottamisen, oman toiminnan reflektion, inspiroinnin ja uuden käynnistämisen sekä muutostilanteissa kannattelun taidot.   

Työyhteisöt ovat aina jännitteisiä. Se tarkoittaa sitä, että elävässä organismissa, jota ryhmäksikin kutsutaan, ihmiset kokevat tunteita. Myös aluksi mainitussa ”helposti johdettavassa” tiimissä nousee esille turhautumista, pettymyksiä ja tyytymättömyyttä, joita esihenkilö ei voi ratkaista pelkällä kuuntelemisella. Esihenkilön rooli edellyttää niiden vastaanottoa (eli kuuntelemista), jonka on johdettava asioiden pureskeluun ja toimintaan.  

Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen käyttää esihenkilön tunnetaidoista tynnyrivertausta. Jos työyhteisöstä nousee murinaa, on äärimmäisen tärkeää pysähtyä pohtimaan, mistä nämä asiat kertovat. Esihenkilön on kyettävä rauhallisesti analysoimaan tilanteita ja sen jälkeen vastaamaan työyhteisölle. Joskus vastaus sisältää tiedon antamista, laajempaa kontekstointia yrityksen tai markkinan tilanteesta tai toimenpide-ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Toisinaan vastaus voi olla ”Ymmärrän, miltä teistä tuntuu ja olen kuullut viestinne. Miten ratkaisemme asian yhdessä?” tai ”Tilanne on vaikea, enkä itsekään tiedä mitä lopulta tulee tapahtumaan. Luotan kykyymme selvitä tästä yhdessä. Seurataan strategiaa ja luotetaan siihen, että teemme oikeita asioita.” 

Vas­tuul­li­nen johtajuus on tunteiden keskellä luovimista 

Työyhteisön jännitteisiin vastaaminen edellyttää usein päätöksentekoa. Päätös voi olla suunnan muuttaminen tai sovitussa suunnassa pysyminen. Esihenkilö päättää viime kädessä siitä, mitä ja miten hänen alaisuudessaan olevat ihmiset tekevät. Esihenkilön on kyettävä näkemään, mikä on hänen johtamansa ryhmän etu pitkällä aikavälillä ja tehtävä päätökset sen mukaisesti. Kaikki päätökset eivät miellytä sen kohteena olevia ihmisiä ja se on osa esihenkilön perustehtävää. Vaikeiden päätösten tekeminen edellyttää vahvojen tunnetaitojen lisäksi vahvoja analyyttisiä taitoja.  

Alaiset saattavat odottaa, että esihenkilö suojelee omaa yksikköään leijonan tavoin. Tiimi iloitsee, jos heidän kehitysideoitaan viedään organisaatiossa eteenpäin ja heidän elämänsä helpottuu. Reilu ja kuunteleva esihenkilö voi tuntua ennemmin kaverilta kuin etäiseltä pomolta. Nämä ovat tunnetason ansoja, joihin on helppo langeta johtajan roolissa. Yrityksen toiminnan kokonaisuuden kannalta oman yksikön suojelu ja hyvistä suhteista huolehtiminen eivät kuitenkaan aina johda parhaaseen tilanteeseen. Pahimmillaan tämä saa aikaan siiloissa toimivia, keskenään taistelevia yksiköitä.  

Johdon vastuulla on johtaa. Kuuntelemisen ja empatian taakse voi olla helppo piiloutua, jos on vaikeuksia käsitellä johtamiseen perustavanlaatuisesti kuuluvia vaikeita tunteita. Vaikka arvostan palvelevaa johtamistapaa erittäin paljon, en halua, että alamme kärsiä johtamisallergiasta. 

Ota matkaasi nämä vinkit johtamisallergian selättämiseksi: 

  1. Muista tehtäväsi työnantajan edustajana 
  1. Tutustu omaan tunne-elämääsi ja varmista, ettet reagoi ensisijaisen reaktion sanelemana (tunne on vain tunne – se menee ohi) 
  1. Pidä katse pitkän aikavälin tavoitteissa ja kehity tunnistamaan ne hetket, kun tavoitteita on syytä tarkastella uudelleen 
  1. Kuuntele ja osoita empatiaa alaisiasi kohtaan, mutta älä sorru olemaan kaveri tai terapeutti 
  1. Keskity johtamisen rehellisyyteen, suoraselkäisyyteen ja johdonmukaisuuteen – pidä huolta omasta johtamiskunnostasi 

Histamiinia johtamiseen tarjosi

Lähteet

https://helsinki.chamber.fi/tutkimusprofessori-jari-hakanen-hyva-johtaja-keskittyy-tyontekijoiden-vahvuuksiin/

https://shop.almatalent.fi/sivu/tuote/miten-johtaa-ihmista/2734956

https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/siedatysta-johtamisallergiaan-vastuullinen-johtajuus-itseohjautuvuuden-ja-luovuuden-tukijana/

Lue lisää kir­joi­tuk­siam­me