- Joni Metsänraja

Rekrytointikonsultti ottaa yhteyttä

Mistä tiedät, ettei kyseessä ole huijari?

Rekrytointihuijaukset ovat maailmalla valitettavan yleisiä, ja niissä menetetään miljardeja euroja rikollisten käsiin. Suomikaan ei ole tässä suhteessa lintukoto. Tuoreeltaan Kyberturvallisuuskeskus varoittaa useista rekrytointihuijauksista ja esimerkiksi WhatsAppin kautta tulleista työpaikkailmoituksista, jotka eivät ole aitoja.

Voit ajatella, ettet itse koskaan haksahtaisi tällaiseen huijausyritykseen. Ne kuitenkin muuttuvat koko ajan ovelimmiksi, joten niiden kanssa saa olla varovainen. Ehkä olet saanut joskus yhteydenoton rekrytointikonsultilta, sillä nykyään esimerkiksi asiantuntijoita haetaan paljon muulla kuin perinteisillä hakuilmoituksilla. Mitä jos hän olisikin huijari? Mistä tiedät sen?

Miten rek­ry­toin­ti­hui­jauk­set tapahtuvat?

Rekrytointihuijaukset voivat alkaa työpaikkailmoituksista, joissa luvataan helposta työstä mukava korvaus. Ilmoitukset mainostavat, että työtä voi tehdä kotisohvalta tai rannalla löhöten. Eli yleensä tarjottu työ on netissä tehtävää työtä, johon ei tarvitse virallista koulutusta tai kokemusta.

Usein ilmoitukset ovat rekrytoinnin ammattilaisen näkökulmasta höttöisesti tehtyjä: niissä on kirjoitusvirheitä, hymynaamoja ja sävy, joka ei ole alalla standardia.

Monen hälytyskellot soisivat jo tässä kohtaa. Ilmoituksen lupaukset kuulostavat aivan liian hyvältä ollakseen totta. Mutta toisille ne näyttävät mahdollisuudelta, johon täytyy tarttua.

Mitä huijarit hakevat?

Huijareiden tarkoituksena on tietysti lypsää kohteeltaan rahaa. Huijattava henkilö voi esimerkiksi itse lähettää rahaa etumaksuna päästäkseen tekemään tarjottua työtä tai hankkia etukäteen tietyltä huijarin antamalta nettisivulta työvälineitä, jotka eivät sitten koskaan tulekaan. He voivat myös päästää huijarin omalle tietokoneelleen ohjelmiston avulla, jolloin nämä voivat pahimmillaan päästä tekemään pankkisiirtoja. Keinoja on monenlaisia.

Huijarit voivat myös kaapata henkilön identiteetin. Identiteettivarkauksissa viedään henkilön nimi, osoitetiedot, henkilötunnus, puhelinnumero tai luottokortin tiedot. Huijarit voivat pyytää henkilöltä viimeisimmän palkkakuitin, josta saattaa löytyä edellä mainittuja tietoja. Näillä tiedoin he voivat vaikkapa hankkia luottokortteja ja ostaa asioita netistä, jolloin lasku menee huijatulle.

Väärillä identiteeteillä voi tietysti huijata muita ihmisiä, kuten esittää olevansa kokenut rekrytoija tai julkisuuden henkilö. Näistäkin Kyberturvallisuuskeskus varoittaa.

Rek­ry­toin­ti­firmat voivat joutua huijareiden työkaluiksi

Eräs kansainvälinen yhteistyöyrityksemme oli joutunut tällaisen identiteettivarkauden kohteeksi. Huijari oli käyttänyt kahden heidän työntekijänsä LinkedIn-profiilia ensin esittämällä olevansa yrityksen rekrytoiva esihenkilö sekä myöhemmin uuden henkilön perehdyttäjä. Keskustelu oli käyty Whatsapissa.

Onneksi hakijan hälytyskellot olivat soineet, ja hän oli ottanut yhteyttä rekrytointiyritykseen ja kertonut, millainen tilanne oli. He lähtivät vastaiskuun ja suuremmilta vahingoilta vältyttiin.

Tämä fiksu henkilö oli mennyt firman nettisivuille ja löytänyt sieltä oikeat yhteystiedot. Mutta nettisivuihinkaan ei voi aina luottaa. Huijarit voivat kopioida rekrytointifirman nettisivujen ulkomuodon sekä varata läheisen domain-nimen (.com, .org., net. ja paljon muita). Jos he käyttävät maksettua mainontaa, he voivat päästä hakutuloksissa ensimmäiseksi näyttäen melkein samalta kuin alan tunnettu yritys. Huijari voi käyttää myös rekrytointifirman nimeä tai sen lähellä olevaa muunnosta sähköpostiosoitteenaan. He voivat lähettää hakijalle virallisen oloisia dokumentteja, joihin he ovat kopioineet rekrytointifirman logon.

Näillä kaikilla keinoilla on tarkoituksena kasvattaa luottamusta eli vähentää hakijan epäilyjä ja kynnystä antaa tietoja itsestään tai lähettää rahaa huijarille.

Mistä tietää, että rek­ry­toin­ti­kon­sult­ti on aito tapaus?

Vedetään asioita yhteen. Huijari voi lähestyä sinua tekstiviestein, sähköpostein tai soittamalla ja esittää olevansa aito rekrytointikonsultti. Hän voi kuulostaa vakuuttavalta, ja te voitte sopia jatkotapaamisen. Sitä ennen käyt tarkastamassa, että tällainen henkilö tosiaan löytyy ja näin onkin. Kaikki hyvin tähän mennessä.

Kannattaa tarkkailla muutamia varoitusmerkkejä:

Jos et saa tavattua rekrytointikonsulttia kasvotusten, nykyään yleensä Teamsin välityksellä, niin tällöin kannattaa jättäytyä pois tapaamisesta ja unohtaa koko asia.

Jos tapaamista ehdotetaan jonkin muun täysin tuntemattoman ohjelman avulla ­− vetäydy prosessista. Tämä kirjautuminen voi pyytää sinulta arkaluontoisia tietoja tai pahimmassa tapauksessa se voi olla haittaohjelma, joka pääsee koneellesi.

Jos rekrytointikonsultti pyytää joitain arkaluontoisia tietoja, kuten pankkitietojasi ­­− vetäydy prosessista.

Jos keskustelussa tulee ilmi, että rahaa täytyisi liikuttaa etukäteen suuntaan tai toiseen (myös huijareiden on tiedetty joskus lähettävän pieniä summia rahoja etukäteen huijattaville) − tämä on varma merkki jättää asia sikseen.

Mitään arkaluontoisia tietoja ei rekrytointikonsultin kuulu kysellä tai käsitellä, vaan sellaiset tulevat kuvaan, kun teet työsopimuksen työnantajan kanssa. Konsultti on välikäsi, joka saattaa sinut ja mahdollisen uuden työnantajasi yhteen. Sinun ei kuulu antaa hänelle kuin CV:ssäsi olevat tiedot (kokemuksesi ja osaamisesi).

Tu­le­vai­suu­des­sa huijaukset vain paranevat

Onneksi Suomessa ollaan vielä melko turvassa kovin ovelilta huijauksilta. Pieni kielialueemme suojelee meitä, mutta meidänkin täytyy olla varuillamme, sillä veikkaan että tulevaisuudessa huijausyritykset muuttuvat yhä ovelimmiksi.

Kirjoitin aiemmin blogipostauksen tekoälystä ja miten sillä voi yrittää manipuloida persoonallisuuskyselyitä. Tekoäly luo myös tässä asiassa vaaroja. Sen avulla esimerkiksi työpaikkailmoitusten laatu paranee, jolloin huijarien ilmoitukset ja viestit tulevat ammattimaiseksi eikä niistä voida erottaa, onko tarjous totta vai ei. Myös erilaiset ääneen ja videoon (deepfake) perustuvat huijaukset tulevat jossain vaiheessa entistä suurempaan rooliin. Jo nyt julkisuuden henkilöiden kasvoja käytetään huijaukseen, joten kun siihen liitetään ääni ja liikkuva kuva, huijaukseen haksahtanee helpommin.

Jos oikein spekuloidaan, niin tekoälyllä voitaneen tulevaisuudessa haravoida, millaiset ihmiset ovat aktiivisia työnhakijoita ja millaiset työpaikat heitä voisi kiinnostaa. Tällöin huijauksia voidaan räätälöidä. Kuvittele, jos sinulle tarjotaan juuri sellaista työpaikkaa, josta olet uneksinut. Onneksi tämä on vielä tietääkseni täysin spekulointia.

Viestini ydin on, että rekrytointihuijausten kanssa saa olla tulevaisuudessa yhä enemmän varuillaan. Liian sinisilmäinen ei saa olla, mutta toisaalta ei kannata myöskään heti lopettaa puhelua, kun rekrytointikonsultti soittaa. Pääsääntöisesti hänellä on tarjota juuri sinulle sopivaa työtä, eikä sellaista tilaisuutta kannata menettää.

Aidon rekrytointikonsultin ajatuksia tarjoili

Muita blo­gi­kir­joi­tuk­siam­me